Huutavan ääni korvessa

 

AIKAKAUSLEHTI
HUUTAVAN ÄÄNI KORVESSA
(Ilmestyi vuosina 1852-54)

JOHDANTO
Jacob Dahlberg
(Suom. Hannu Rautiainen 1994)

Tämän aikakauslehden alkaessa nyt ilmestyä saanemme jollakin esipuheella selittää sen nimeä.

Matteuksen kolmannen luvun alussa Johannes Kastajaa kutsutaan huutavan ääneksi korvessa, josta jo Jesaja on ennustanut (Jes.40:3).

Jesaja tosin kirjoittaa saarnaajan ääni on korvessa, mutta se tarkoittaa samaa, koska saarnaaminen merkitsee huutamista tai julistamista.

Se, että Jesajan ennustus tarkoittaa Johannes Kastajaa Messiaan edelläjuoksijana, käy ilmi, jos vain pikaisestikin lukee Jesajan 40:1-11.

Sillä kun profeetta aluksi kehottaa itseään ja muita saarnaajia lohduttamaan Jumalan kansaa ja puhumaan suloisesti syntien anteeksiantamuksesta, on helppo huomata tämän tarkoittavan uuden liiton armollisemman ajan koittoa, jolloin evankeliumia julistetaan selkeämmin ja runsaammin niille, jotka huokaillen ikävöivät hengellistä lunastusta ja Israelin lohdutusta.

Ja kun profeetta julistaa, että kaikki ihmisen hyvyys kuivuu ja kuihtuu kuin ruoho ja kukkanen, kun Siionille tuodaan tämä evankelinen sanoma: katso, teidän Jumalanne, ja hyvä Paimen ilmestyy todistaen sangen ihanasti ylenpalttisesta Paimenen lempeydestä, niin tämä on yksi selkeimpiä ja lohdullisimpia osoituksia siitä, että meidän kallis Vapahtajamme astuu suorittamaan sitä suurta lunastustyötä.


Ja kun profeetta tässä yhteydessä puhuu saarnaajan äänestä, joka korvessa kehottaa kansaa valmistamaan Herralle tietä, eli valmistaa kansaa vastaanottamaan tämän suuren Paimenen ja autuuden ruhtinaan, niin ei tämä ääni korvessa voi olla muu kuin Johannes Kastaja ja hänen parannussaarnansa.

Tämä käy yksiin myös viimeisen profeetan, Malakian, ennustuksen kanssa. Herra puhuu hänen kauttaan: "Katso! Minä olen lähettävä teille profeetan, Elian, ennen kuin se suuri ja hirmuinen Herran päivä tulee."

Vapahtaja itse selittää selvin sanoin Matteuksen 11:14, että tämä Elias merkitsee Johannes Kastajaa, joka ilmestyy uutena Eliaana eli Eliaan hengellä ja voimalla armonpäivän koitossa.

Malakia kutsuu Herran päivää eli Kristuksen kautta koittavaa armonpäivää hirmuiseksi sen tähden, että evankeliumin valkeus tulee tuomitsemaan pimeyden, katumattomuuden, epäuskon ja omanvanhurskauden.

Tämän armonpäivän alussa Johannes Kastaja nousee saarnaajan äänenä, joka huutaa: "Valmistakaa Herralle tietä!"

Ja tämä hänen huutamisensa on myös valmistamista.

Evankelista Matteus kirjoittaa selkeästi, että Johannes Kastaja on se, josta Jesaja on ennustanut edellä mainitussa paikassa.

Johannes oli esiintyvä korvessa.

Tällä ei tarkoiteta ainoastaan ulkonaista paikkaa Kuolleen meren rannalla, jossa Johannes kastoi ja saarnasi, vaan myös hengellistä korpea, sitä hengellistä pimeyttä, kuolemaa ja turmelusta, joka vallitsi Juudean maalla ja vielä enemmän pakanamaissa Vapahtajan ilmestyessä taivaallisen valkeutensa kanssa.

Johanneksen saarnan pääsisältö oli tämä: "Tehkää parannus! Taivaan valtakunta on lähestynyt! Valmistakaa Herran tietä!"

Johanneksen kuulijoissa täytyi herättää tämä parannus eli mielenmuutos, synnintunto sekä katumus ja koko synnillisen olemuksen inho ja sen tuomion pelko, jonka alaisiksi he olivat tulleet synnin kautta, sitten he saattoivat toivottaa Kristuksen tervetulleeksi ja ottaa vastaan hänet, jolla oli niin ihanat armovälineet ja voimat langenneen syntisen armahdukseksi, pyhitykseksi ja autuudeksi.

Jotta he eivät kieltäisi tätä taivaan valtakuntaa ja sen suurta kuningasta ja paimenta, Kristusta, ja hän kulkisi siten heidän ohitseen, piti Johanneksen esiintyä sanansaattajana, joka ilmoitti Vapahtajan tulemisesta ja joka kehotti kansaa päästämään ennättäväisen armon herättämään heidän omantuntonsa ja avaamaan heidän sydämensä vastaanottamaan elävällä uskolla Vapahtajan ja siten edistämään taivaan valtakunnan.

Mutta ei Johanneksen herättävä ääni ollut tarpeen ainoastaan sillä ajalla vaikuttamaan syvällistä ja todellista hartauselämää sekä evankeliumin armon ja Vapahtajan vastaanottamiseksi enalta valmistettuihin sydämiin.

Sellainen herätys-ääni on tarpeen kaikkina aikoina.

Se on myös kaikunut aina siellä, missä valppaat vartijat ovat huutaneet korvessa Herran tien valmistamiseksi, että korvet tulisivat yrttitarhoiksi.

Näissä yrttitarhoissa on myös aina lain kirpeä pohjoistuuli ollut tarpeellinen ja siunattu.

Eiköpä vieläkin ole niin?

Eiköpä meidän velttona, vallattomana, penseänä ja nukkuvana aikanamme parannuksen herättäviä Johanneksen ääniä tarvita kenties enemmän kuin koskaan, ettei taivaan valtakunta kävisi meidän ohitsemme, evankeliumia peitettäisi, väärinkäytettäisi ja menetettäisi keskuudessamme ja ettei hienomman pakanuuden pimeys yhä tuhoavampana hautoisi niin kutsuttua kristikuntaa?

Monet opettajat ja kuulijat, jotka katselevat valppain ja avoimin ymmärryksen silmin ajan merkkejä, ovat syystä huolissaan.

Tunnustamme, että meillä on sama pelko.

Jotta taivaan valtakunta voisi tulla yhteiskuntien ja yksilöiden tykö, heidät pitää herättää synnin horroksesta ja viedä Egyptin orjuuden pimeydestä Siinaille kuulemaan ja näkemään jyrinästä ja salamoinnista heitä uhkaavan kadotuksen, että joutuisivat tosissaan etsimään iankaikkista pelastustaan.

Uskomme, että myös yksityisillä ihmisillä, jotka pelastuvat, pitää vanhan testamentin ajan edeltää uuden testamentin aikaa, lain pitää edeltää evankeliumia, Johanneksen äänen pitää edeltää Jumalan Karitsaa.

Uskomme apostolin merkillisten sanojen totuuden, että lain pitää olla kurittajamme Kristuksen tykö, eli niin kuin tunnustuskirjoissamme lukee, että usko sikiää ja syntyy omassatunnossa, joka kauhistuu syntiä. Vakuuttuneina tästä ja edistääksemme vähäisellä osuudellamme herätystä totiseen parannukseen ja kristillisyyteen olemme ruvenneet toimittamaan tätä aikakauslehteä.

Kunpa tarkoitus edes osittain tulisi Herran siunauksen kautta saavutetuksi lähellä ja kaukana!

Käy ulos, huutavan ääni, ja ole Herran kädessä (edes vähäinen) väline, joka vaikuttaa sielujen herätykseksi, parannukseksi ja pelastukseksi!

Vakuuta monia vääriä kristittyjä synninunen vaarasta, maailman väärästä rauhasta!

Sano heille, että nyt on aika nousta ylös unesta, ettei taivaan valtakuntaa otettaisi meiltä pois ja pimeys meitä käsittäisi!

Puhu rakkauden vakavuutta ja hellyyttä kevytmielisenä ja tuimana aikana! Oi jospa siellä, missä ilmestyt, olisit saarnaajan ääni, joka valmistaa Herran tietä monien sielujen herätykseksi, parannukseksi ja autuudeksi!